Suhtaudun valmennustyöhöni intohimolla, mutta en missään nimessä kuvittele olevani täydellinen. Paljon on kehitettävää ja moni asia hoksataan lennosta. Erikokoisia virhearvioita tapahtuu tietenkin viikkotasolla ja tässä työssä harvoin on absoluuttisia oikeita tai vääriä vastauksia. Ajoittain on hyvä pysähtyä miettimään ja harrastaa itsereflektiota, jotta ei ainakaan sokaistuisi omalle toiminnalleen. Kehitys on loppumaton prosessi.
Mitkä ovat minulle tärkeitä ominaisuuksia valmentajassa?
1️⃣ Kyky toimia ihmisten kanssa. Kommunikaatiotaidot ja riittävä tunneälykkyys sekä halu asettaa ihminen valmennuksen keskiöön. Räätälöidään harjoittelua yksilölle sopivalla tavalla. Suunnitellaan, kuunnellaan, reagoidaan. Valmennetaan ihmisiä, ei koneistoja.
2️⃣ Käytännön kokemus. Riittävä kärsivällisyys käytännön kokemuksen keräämiseen ja kyky soveltaa hyväksi todettuja menetelmiä eteenpäin. Tutkimuksellinen N=1-työtapa yksilön kanssa.
3️⃣ Kriittinen ajattelu. Kyky ajatella laatikon ulkopuolelta ja soveltaa ratkaisuja yksilötasolla. Kärsivällisyys ja pidemmän aikavälin tarkastelu yksittäisen harjoituksen sijaan. Riittävä nöyryys oman virheen myöntämiseksi ja edelleen kehittymiseksi.
4️⃣ Teoreettinen tietotaito. Ymmärrys alan kokonaistutkimusnäytöstä ja kyky soveltaa sitä käytäntöön. Hyvät tiedonhakutaidot ja teoreettinen pohja menetelmällisten ratkaisujen taustalla.
Nämä kaikki kohdat ovat sellaisia, joihin valmentaja pystyy tietoisesti vaikuttamaan omalla toiminnallaan. Työntekokin on oppimista ja syntyessään ei tarvitse olla täydellinen. Erehdyksistä ja virhearvioista on hyötyä pitkällä aikavälillä, mikäli ne osaa kääntää oppimiskokemuksiksi.
Asiakkaan on hyvä ajatella valmennussuhdetta myös eräänlaisena sijoituksena valmentajaan, sillä sijoittamalla taloudellisesti valmennukseen panostat samalla valmentajan oppimiseen. Tiedät, että valmentaja ei ole täydellinen, mutta ajan myötä hän kehittyy jatkuvasti eteenpäin. Kannattaakin sijoittaa valmentajaan, joka haluaa oppia, ei olla jatkuvasti oikeassa.
- Juho