Miksi tavoitteellinen voimaharjoittelija ei enää kehity kuten ennen? Mihin asioihin kiinnittää huomiota ensimmäisenä? Käy läpi ainakin nämä listatut asiat:
✅ Vertaat itseäsi liikaa muihin ja liian vähän entiseen itseesi.
Sosiaalinen media tarjoaa erinomaisen kanavan verkostoitua muihin samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin, hakea inspiraatiota oman harjoittelun tueksi ja opiskella tärppejä harjoittelun ohjelmoinnin koukeroista. Toisaalta sosiaalinen media tekee itsensä muihin vertaamisesta äärettömän helppoa ja kaiken kuva- ja videomateriaalimäärän keskellä voi olla haastavaa asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Käytä muita ihmisiä ja oman lajisi huippuja inspiraationa päivittäiselle motivaatiolle, mutta rakenna pitkän aikavälin sitoutuminen kehittämisen halusta itseäsi kohtaan. Vertaile itseäsi ensisijaisesti eiliseen tai viime keväisiin itseesi.
✅ Treenaat määrällisesti liikaa, tai liian vähän.
Sopivan harjoitusmäärän löytäminen on tavoitteellisen ja vähän kehittyneemmän harjoittelijan kannalta olennaista. Annostelussa täytyy huomioida harjoitustausta, nykyinen taitotaso, elämän kokonaiskuormitus, asetetut tavoitteet sekä kulloisetkin kehityskohteet. Tärkeää on, että harjoittelua seurataan ja annostelu perustuu siihen, kuinka harjoitteluun tosiasiallisesti reagoidaan. Harjoitusmäärän tulee perustua arvioon siitä, millaisella tekemisellä tosiasiallisesti saadaan tuloksia, eikä siihen millaisella harjoitusmäärällä haluaisit saada tuloksia.
✅ Yksilöllinen ja johdonmukainen suunnitelma puuttuu kokonaan.
Valmisohjelmien ja muiden ihmisten treeniohjelmien kanssa pääsee usein hyvin alkuun, mutta suurimmalle osalle ne eivät riitä viemään tulostasoa kovin pitkälle. Erityisesti yksilö, joka ei ole superlahjakas lähtökohdistaan, vaatii usein jo varsin aikaisin henkilökohtaisen suunnitelman. Tavoitteellisen harjoittelijan tekeminen vaatii henkilökohtaisiin kehityskohteisiin puuttumista, sekä yksilöllisten tavoitteiden asettamista harjoitusvuoden mittaan. Tällä tavalla vältetään erilaisista muutaman viikon tai kuukauden treeniohjelmista toiseen hyppiminen ja rakennetaan systemaattisempaa harjoittelua pidemmällä aikavälillä.
✅ Treenejä ei suunnitella suhteessa elämäsi muihin muuttujiin, eli treenejä ei itse asiassa suunnitella sinulle vaan jollekin muulle.
Tämä kohta on sidoksissa edelliseen, sillä vastaava ongelma korostuu usein silloin, kun harjoitusohjelma otetaan valmiina ilman henkilökohtaista räätälöintiä. Esimerkiksi voimanoston parissa on tavallista, että aloittelevan pään tavalliset harrastajat käyttävät netistä ilmaiseksi löytyviä alunperin ei-naturaaleille ammattiurheilijoille toteutettuja ohjelmarunkoja. Tällöin on erittäin suuri riski siitä, etteivät liikevariaatiovalinnat, kuormituksen annostelu ym. osu kovin oikeaan harjoitusikä ja -taso huomioiden.
✅ Et seuraa tai kirjaa treenejäsi millään tavalla.
Harjoittelusta on haastavaa tehdä johtopäätöksiä jatkoa varten, jos sitä ei kirjata tai merkata ylös millään tavalla. Harjoitusohjelma on vasta valistunut suunnitelma ja sen todellisen arvon kehityksen kannalta sekä yksityiskohtaiset koukerot selviävät siinä vaiheessa, kun suunnitelmaa on mahdollista hienosäätää toteutuneen harjoittelun perusteella. Tällöin jokainen harjoitusjakso, tai -vuosi ei aina ala samasta nollapisteestä, vaan perustuu ymmärrykseen yksilöllisesti aiemmin toimineista asioista.
✅ Suunnitelma on olemassa, mutta et sitoudu siihen, vaan muutat asioita jatkuvasti ilman järkevää päätöksentekoprosessia.
Harjoittelua kannattaa analysoida ja miettiä, mutta liiallinen ylianalysoiminen on monen tavoitteellisen harjoittelijan kompastuskivi. Paraskaan suunnitelma ja harjoitusohjelma ei toimi, mikäli siihen ei sitouduta riittävän pitkällä aikavälillä. Tuloksiin ei todennäköisesti ole vain yhtä hyvin tarkkaa ja spesifiä oikeaa reittiä, vaan samankaltaisiin lopputuloksiin on mahdollista päästä muutamia hieman erilaisia ratkaisuja käyttäen. Siksi sitoutuminen harjoitteluun ja harjoitusohjelmaan on aina kaiken keskiössä, niin kauan kunhan tietyt kehittävän harjoittelun perusperiaatteet toteutuvat taustalla. Vain laadukkaaseen prosessiin kannattaa sitoutua.
✅ Treenaaminen ei enää tunnu mielekkäältä, vaan tylsältä pakkopullalta.
Tuloksien tekeminen vuodesta toiseen samassa lajissa ja asiassa tarkoittaa sitä, että samankaltaista harjoittelua on toistettava välillä kyllästymiseen saakka. Toisaalta tämä ei tarkoita sitä, etteikö harjoittelu voisi sisältää mielekästä vaihtelua liikevariaatioissa, rytmityksessä, jaksotuksessa jne. ohjelmoinnin yksityiskohdissa. Näennäisesti tylsästä ja samanlaisesta harjoittelusta on siis jollain keinolla tehtävä mielekästä ja opeteltava pitämään itse prosessista, jolloin määränpäät motivoivat jatkamaan, kun harjoittelu hetkittäin tuntuu pakkopullalta.
✅ Treenaaminen tapahtuu pelkästään mukavuusalueella.
Etenkin aivan alkuvaiheessa on helppoa kehittyä tekemällä melkein mitä vain ja hyvin vaihtelevilla intensiteeteillä sekä volyymeilla, eli tekemällä vähän mitä huvittaa. Tavoitteellisen harjoittelijan on kuitenkin ajan myötä totuteltava siihen, että hänen tulee säännöllisesti koputella mukavuusalueen rajoja saadakseen ärsykettä aikaan tulevalle kehitykselle. Samojen kuormien, harjoitusmäärien ja ainaisten samojen liikevariaatioiden tai rytmitysten toistaminen tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. Kehittävän harjoittelun on pidemmällä aikavälillä oltava nousujohteita ja sen täytyy ylikuormittaa elimistöä, jotta elimistöllä on jokin syy adaptoitua ja vahvistua suhteessa koettuun ärsykkeeseen.
✅ Tai et rytmitä treenejä mitenkään, vaan aina mennään "kovaa".
Kehittyneen harjoittelijan ohjelma pitää sisällää kevyempiä, raskaampia ja kovia harjoituspäiviä tai -viikkoja. Samoin harjoitusjaksot ovat luonteeltaan hieman erilaisia ja muodostavat peräkkäin jatkumoita, jotka tukevat kuormitusta sekä palautumista, jotta kehittyminen olisi mahdollista. Tavoitteellisemman harjoittelijan on tärkeää hahmottaa, että läheskään kaiken harjoittelun ei tule juuri samassa hetkessä näyttäytyä kehittävänä, vaan sen tehtävä on usein jollain tavalla pohjustaa tulevia samankaltaisia sekä seuraavia harjoituksia. Kehittävä harjoittelu muodostuukin pidemmällä aikavälillä ja miljoona muodostuu useista senteistä, niin yksittäinen harjoitus ei vielä yksinään saa mitään aikaan. Harjoittelua ei siis kannata tarkastella yksittäisten harjoituksien kautta, vaan niiden muodostamana kokonaisuutena.
✅ Sopivat välitavoitteet puuttuvat ja odotukset treenejä kohtaan ovat epärealistisia.
Ihmiset asettavat tavallisesti liian korkeita lyhyen aikavälin tavoitteita, mutta vastaavasti liian matalia pitkän aikavälin tavoitteita. Omista lahjakkuustekijöistä ja olosuhteista riippumatta, kenen tahansa on pidemmän ajan kuluessa mahdollista saavuttaa todella merkittävää kehitystä sekä kunnioitettavia harjoitustuloksia. Täytyy muistaa, että pelkästään säännöllisesti kuntosalilla käymällä kuulut jo hyvin pieneen erikoisjoukkoon ja vahvimpaan kärkeen ihmisiä. Jokainen pidemmän aikavälin menestys rakentuu kuitenkin sopivan haastavista, mutta realistisista lyhyen aikavälin tavoitteista. Sopivilla välitavoitteilla edetessä ei itseään niin helposti kadota ylianalysoinnin sekä muihin vertailun kadotukseen.
✅ Olet liian kärsimätön pitkän aikavälin kehityksen kumuloimiseksi, sillä kehittyminen vaatii aikaa.
Oli lopullinen harjoitusohjelma, valmentaja tai laji mitä tahansa, niin kehittyminen vie aikaa. Kaikkia lajiensa huippuja ja menestyjiä yhdistää aika sekä vaivannäkö. Kehittymistä ei voi hätiköidä tai pakottaa taikatempuilla, vaan sitä rakennetaan hiljalleen perusasioiden ja niiden laadukkaan toistamisen varaan. Monen tavoitteellisen tai lahjakkaankin treenaajan taival päättyy siihen, että alkuvaiheen suhteessa helpomman kehityksen jälkeen ei yksilöllä ole jaksamista tai resursseja jatkaa harjoitteluaan pitkäjänteisesti. Tässä vaiheessa myös aiemman kohdan tavoitteenasettelu ja etenkin lyhyellä aikavälillä sopivien tavoitteiden määrittely tulee erityisasemaan.
✅ Et osaa nauttia pienistäkään onnistumisista ja olet jatkuvasti liian ankara omaa tekemistäsi kohtaan. Tyytyväisyys tappaa kehityksen, mutta niin saattaa käydä liian tyytymättömyydenkin kanssa?
Kehittymisen nälkää on ruokittava jatkuvasti lisää, mutta toisaalta jatkuvaan ahdistukseen ja tyytymättömyyteen omaa tekemistään kohtaan on yhtälailla mahdollista jäädä jumiin. Tavoitteellisille harjoittelijalla on tyypillistä jopa liian ankara suhtautuminen omia saavutuksiaan ja tekemäänsä työtä kohtaan. Tulevan harjoittelun suunnittelun kannalta on hyödyllistä, että pystyt tarkastelemaan harjoittelua välillä myös objektiivisesti ja tekemään sen perusteella valistuneempia valintoja jatkoa varten. Lisäksi positiivisella itsepuheella ja positiivisilla odotuksilla harjoittelua kohtaan on todennäköisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia koko harjoittelua ajatellen.
✅ Et ymmärrä itse taustalla vaikuttavia kehittävän harjoittelun perusperiaatteita ja kuormitusfysiologian lainalaisuuksia. Oletko omapäinen, etkä saa pyydettyä apua treeniesi eteenpäin viemiseksi?
Kaikista yllä mainituista pointeista huolimatta seinä saattaa tulla jossain kohtaa vastaan. Usein tavoitteellisen treenaajan tai etenkin urheilijan on pitkällä aikavälillä haastavaa saada yhdistettyä subjektiivinen urheilijan näkökulma objektiivisen valmentajan näkökulmaan. Tämän lisäksi harjoittelijan itsensä aika ei välttämättä riitä tarpeellisen teoreettisen viitekehyksen opiskeluun, jotta harjoittelun kanssa olisi mahdollista tehdä toimivia valistuneita valintoja kehityksen mennessä riittävän pitkälle. Näistä syistä johtuen avun ja tuen merkitystä ei kannata väheksyä, sillä kaikkia pullonkauloja ei ole tarkoitettu ratkaistavaksi yksin.
Jos näistä mainituista pointeita useampi tuntuu osuvan omalle kohdalle, niin tarttuisin toimeen. Melko yksinkertaisilla ja helpoilla peliliikkeillä on tehtävissä ihmeitä kehittymisen käynnistämiseksi. Aloita yhdestä kerrallaan ja rakenna tällä tavoin kehittävämpi kasvualusta tulevalle harjoittelulle.
Hyviä treenejä!
- Juho
Comments